kestävyys

Tammi 12 015

Koska ”aika kultaa muisot”, oli nuoruudessani, siis useita vuosikymmeniä sitten, talvisin lunta runsaasti ja talvi alkoi kunnolla jo marraskuussa. Nyt asiat ovat toisin. Tänään, marraskuun viidentenä päivänä, täällä Turussa ei ole lunta yhtään. Nykytalvina ei ole sitä ollut missään vaiheessa varsinaisina talvikuukausina (joulu-, tammi- ja helmikuu) runsaasti kuin korkeintaan pienen aikaa. Lumi on tullut ja häipynyt myös nopeasti.

Parit hiihtokisat on kuitenkin jo ehditty järjestää, mutta säilötyllä lumella. Hiihtotunnelit myös antavat mahdollisuuden säistä huolimatta sivakoida suksilla. Eletään lumen toivossa ja valmistaudutaan vaikkapa Reijo Jylhän antamilla ohjeilla (Pirkka 11/2015, sivu 22).

SUKSI JÄLLEEN LUISTAMAAN

Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä neuvoo, miten paluu suksille onnistuu hiihtämättömien kausien jälkeen.

Lunta odotellessasi voit valmistautua hiihtokauteen lihas- ja kestävyyskuntoharjoittelulla. Sauvakävely kumpuilevassa maastossa tuo ylävartaloon liikettä, ja juoksulenkeillä hapenottokyky paranee. Keskity kuntosalilla erityisesti ylävartalon lihaksiin, joiden rasittaminen jää arjessa usein vähiin. Erityisesti käsivarsien voimistaminen on monille tarpeen. Selvitä henkilökohtaiset harjoitustarpeesi personal trainerin kanssa.

Satsaa laadukkaisiin ja itsellesi sopiviin välineisiin, jotta saat harrastuksesta kaivattua nautintoa. Asiantuntevassa urheiluliikkeessä osataan auttaa sopivan paketin valinnassa. Perinteisellä tyylillä on hyvä lähteä liikkeelle. Jos suksihuolto ei innosta, valitse huoltovapaat sukset, nousukarvaiset eli skinisukset tai pitopohjasukset. Laadukas hiilikuitusauva helpottaa oikean hiihtotekniikan oppimista.

Sijoita alussa viikkokalenteriisi mahdollisimman monta puolen tunnin hiihtolenkkiä helpohkossa maastossa. Tällöin kuntosi kehittyy nopeasti ja hiihto vakiintuu päiväohjelmaasi. Vaihtele maastoa ja tempoa, jotta meno ei ala tympiä. Kun treeniä on takana kuukauden päivät, nosta vähitellen harjoitusten intensiteettiä. Sijoita samalla viikko-ohjelmaan päivä tai pari lepoa.

Jos tekniikassasi on parantamisen varaa, lähde ladulle hiihtokoulun kautta. Yksityisiltä hiihtokouluilta saa opastusta vaikkapa muutaman tunnin tai viikonloppukurssin verran. Hae ammattiapua myös lihashuoltoon. Vierailu hierojalla saa treenissä jumiutuneet lihakset rentoutumaan. Samalla voit kysellä vinkkejä omatoimiseen venyttelyyn.

Treenaamisen aloittaminen on aina hankalaa, mutta ensimmäiset viikot kannattaa tsempata sisulla. Yleensä nousukuntovaihe käynnistyy kuukauden päästä hiihdon aloittamisesta. Seuraavat pari kuukautta ovatkin sitten parasta aikaa, mitä Iiikkujalla voi olla. Silloin syntyy himo harjoitteluun.

 

 

Kun olin vuonna 1999 selvinnyt ensimmäisestä erästä raskaita syöpähoitoja, seurailin telkkarista Lance Armstrongin menestyksekästä ajoa Tour De Francella. Mielenkiintoiseksi tuon teki etenkin se, miten vakavista syövistä oli voinut niin selvitä. Lancella kun oli ollut keuhkoihin ja aivoihin etäpesäkkeitä lähettänyt kivessyöpä. Päätin hankkia itselleni pyörän. Koska luuydinsyöpäni oli vaurioittanut luustoani ja etenkin selkärankaani, oli valintani maantiepyörän sijasta jousitettu maastopyörä, jonka ostin vuonna 2000.

K 022

Ajelen yllä olevan kuvan Sardalla pyöräteillä, en juurikaan maastossa, jonne se hyvin soveltuisi, onhan se maastopyörä. Jotkut nimittävät sitä masokistin kulkuvälineeksi, koska paino on tuplasti suurempi kuin maantiepyörän, renkaiden kitka on suurempi ja vaihteiden välitykset erilaiset. Pyörälläni pääsee lujaa vain alamäissä. Tavallisimpaan kohtuuvauhtiseen 25 kilometrin lenkkiini kuluukin aikaa noin 75 minuuttia. Kevyellä maantiepyörällä (kilpapyörä) ajaisin sen noin 45 minuutissa.

Uusimmasta Kunto Plus -lehdestä (14-2015, sivut 30 – 34) löytyy artikkeli, josta pari lainausta (sivuilta 32 ja 34):

MAASTOPYÖRÄILYÄ ALOITTELIJOILLE:  Iloa & menoa metsässä

HELPOSTI ALKUUN

Liity maastopyöräilyseuraan. Maastopyörä on aivan erilainen menopeli kuin maantiepyörä, joten ennen metsäpoluille säntäämistä kannattaa harkita sopivaa opastusta. Vasta-alkajille on omia maastopyöräilykurssejaan, joilla kokeneet valmentajat opettavat maastopyöräilyn perustekniikat. Maastopyöräilyseuran kokeneet ohjaajat osaavat myös neuvoa juuri sinulle sopivan maastopyörän hankkimisessa.

Voita pelot. Maastopyöräilyn vasta-alkajaa jarruttaa usein jonkinmoinen pelko. Laadukas pyöräilykypärä auttaa ehkä välttämään pahimman hermostumisen, sillä sen sujauttaminen päähän tekee heti olosta turvallisemman. Vasta-alkajien kurssit eivät kiinnosta kaikkia, joten voit myös lähteä ensimmäiselle maastolenkille kokeneemman maastopyöräilijän kanssa, joka opastaa ja näyttää, ettei omien pelkojen uhmaaminen ole vaarallista.

Hanki sopiva pyörä. Maastopyörää kokeilemaan päässeet haluavat usein hankkia oman, ja silloin kannattaa kokeilla monia erilaisia pyöriä, jotta itselle löytyisi juuri sopiva. Maastopyörä saattaa maksaa useita tuhansia euroja, mutta vasta-alkajalle riittää mainiosti ”edullinen” noin tuhannen euron pyörä. Ellei uuden maastopyörän hankkiminen kiinnosta, niin sellaisia voi myös vuokrata suurimmista kaupungeista. Hinnat alkavat kymmenestä eurosta tuntia kohti.

Hidas vauhti, kiivas syke. Maastopyöräily on hauskaa, vaikka metsissä polkisi koko ajan täyttä vauhtia lähes verenmaku suussa. Pyörän leveät renkaat sopivat mainiosti pitkiinkiin metsäretkiin, ja maastossa kiviä ja puita väistellessä syke kiihtyy kuin huomaamatta. Hidasta siis vauhtia ja tee ylimääräinen lenkki metsän siimeksessä. Saat samalla lisää aikaa maisemista nauttimiseen ja uuden menopelin metkujen opetteluun.

VARUSTEET METSÄRETKELLE

Tässä ovat tärkeimmät varusteet metsien valloittamiseen kaksipyöräisellä.

Pyöräilykypärä. Kypärää täytyy ehdottomasti käyttää varsinkin metsämaaston tapaisella petollisella alustalla polkiessa. Varmista, että pyöräilykypärä istuu tiukasti päähän. Kypärä saattaa osua välillä vaikkapa oksiin, ja liian löysästi kiinnitettynä siitä voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Juomapullo. Jyrkät mäet ja epätasainen maasto nostavat hien kokeneenkin pyöräilijän otsalle. Muista siis juomapullo.

Vaatteet. Pyörän selkään voi hypätä vaikka sortseissa tai jakkupuvussa, mutta oikeista pyöräilyvaatteista on monenmoista iloa. Lahkeet eivät tartu polkimiin, ketjuihin tai pensaisiin, kun jaloissa on tiukat trikoot tai aidot pyöräiIyhousut. Pyöräilyhousuissa on myös pehmuste satulaa vasten, joten kuntoilija välttyy naarmuilta ja hankaumilta jalkovälissä.

Pyöräilylasit. Laadukkaat pyöräilylasit suojaavat silmiä oksilta, hyönteisiltä ja kaikelta roskalta ja moskalta, jota renkaat paiskovat maasta ilmaan. Suosittelemme kaksien lasien hankkimista – tummat lasit käyvät auringonpaisteeseen ja kirkkailla näkee sadesäälläkin. Niitä saa rautakaupoistakin muutamalla kympillä.

Paikkausvälineet. Kumi voi puhjeta jo ensimmäisellä metsäretkellä, joten pakkaa pumppu ja paikkausvälineet selkäreppuun tai pyöräilytakin taskuun.

APUA MAASTOPYÖRÄN HANKKIMISEEN

Jos maastopyörän ostaminen alkoi kiinnostaa, niin saat hyviä vinikkejä, KUNTO PLUS -lehden osto-oppaasta.

 

Someyhteyteni