Lepo
Lepo

belly-2473_640

Monet tekevät ennen uuden vuoden alkua yhden tai useamman lupauksen elämänmuutoksista. Tavallisesti niissä on kysymys jonkinasteisista riippuvuuksista ruokaan, alkoholiin tai tupakkaan. Jotkut haluavat alkaa säännöllisen liikunnan tai lisätä nykyistä liikkumistaan.

Kun olin eilen lähikaupan kassajonossa ostoksieni kanssa, huomasin, että edelläni oleva oli täyttänyt korinsa oluttölkeillä. Niitä taisi olla kymmenisen. Se, että aamupäivällä maanantaina joku ostaa pelkkää kaljaa, on minusta käsittämätöntä. Sehän on osoitus alkoholismista. Ehkä tuo miespoloinen ei puolestaan ymmärtänyt minun ostosvalikoimaani: hedelmiä, vihanneksia, raejuustoa, kirjolohta, riisikakkuja, kaurahiutaleita, heraproteiinia ja mansikkakeittoa. En pidä itseäni ortoreksiaa potevana, vaan ihmisenä, joka pyrkii syömään terveellisesti viemättä sitä äärimmäisyyksiin.

Eilen piti tulla telkkarista ohjelma ”Kuntoiluriippuvainen”. Niin ei tapahtunut, koska Suomen kansan lellikkilajista jääkiekosta tuli lähetys. Jääkiekko vaatiin monipuolista taitoa ja kuntoa. Sitä en siis väheksy. En vain hyväksy sitä, että se vie liikaa potentiaalisia menestyjiä muista lajeista. Suomi kun on tipahtanut pahasti maailmankartalta niin miesten hiihdossa, mäkihypyssä kuin yleisurheilussakin.

Katsoin tuon tanskalaisen kuntoiluriippuvuutta käsittelevän ohjelman nyt aamulla Areenasta. Siinä kerrottiin kahdesta miehestä, jotka harrastivat intohimoisesti vaativia kestävyyslajeja. Toinen heistä oli aikaisemmin ollut pahasti ylipainoinen. Häntä patisti psykiatrille lihava sisko. Miehen elämässä tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä oli treeni, toisena työ ja kolmantena perhe (sisko ja isä). Liikunnan harrastamiseen käytetty runsas aika ei siis tässä tapauksessa ollut poissa vaimolta ja lapsilta kuten toisessa ohjelman esimerkissä.

Kuntoiluriippuvainen -ohjelmassa 260 maratonia juossut lääkäri totesi oman kehon kuuntelemisen olevan tärkeää. Liikunta ei saa olla niin raskasta tai runsasta, ettei siitä ehdi missään vaiheessa palautua. Itse olen sitä mieltä, että jos muu elämä on fyysisesti ja henkisestikin kevyttä, voi liikuntaa harrastaa melkoisen runsaasti. Vuosikymmeniä sitten kun lähes kaikki fyysinen työ ei ollut tehokkaasti koneellistettu, jouduttiin paiskimaan raskaita ja pitkiä työpäiviä hommissa jos toisissakin. Ei voinut mennä pomolle sanomaan ”tänään teen vain tunnin tai kaksi töitä, huomenna palauttelen ja tulen sitten ylihuomenna taas töihin”.

dumbbell-940375_640

Aloitin lihaskuntotreenit 1960-luvun puolivälin jälkeen. Olen siis pakertanut painojen ja muitten vastusten kanssa likimain 50 vuotta. Kieltämättä kroppani on tullut riippuvaiseksi liikunnasta. Jos useampi päivä peräkkäin on passiivisia, saan ”vieroitusoireita”. Olo on silloin kankea ja paikkoja kolottaa. En pidä sitä mitenkään kummallisena asiana, koska niin minun kehoni kuin Sinunkin on luotu liikkumista varten eikä pelkkään löhöilyyn tai edes istuskeluun.

Koska yritän tänä vuonna saada rahatilannettani kohennettua pois ”kädestä suuhun -systeemistä”, ahkeroin päivittäin tuntitolkulla tietokoneeni ääressä. Olen katsonut parhaaksi toteuttaa painoharjoittelun muutaman minuutin treeneinä kolmasti päivässä (aamupäivällä, iltapäivällä ja illalla). Ohjelmarunko on seuraavanlainen:

  • Päivä 1. rinta, selkä, reidet
  • Päivä 2. hartiat, ojentajat
  • Päivä 3. selkä, reidet, rinta
  • Päivä 4. hauikset, kyynärvarret
  • Päivä 5. reidet, rinta, selkä
  • Päivä 6. vatsa, pohkeet
  • Päivä 7. kierros alusta

Kerron tästä treenistä seuraavassa postauksessani.

 

Tähän aikaan vuodesta olo saattaa tuntua väsyneemmältä kuin koskaan. Avestan sairaalan unilaboratorion ylilääkäri Hans Wickbom neuvoo, kuinka saat nukutuksi paremmin ja heräät virkeänä ja levänneenä.

Talven pimeys väsyttää ja arjen oravanpyörä pyörii välillä niin kiivaasti, että yöuni jää vähiin. Suurin osa ihmisistä tarvitsee 7-8 tunnin yöunet voidakseen hyvin. Unen tarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat ennen kaikkea geenit, mutta myös ikä. Lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset.

Mihin aikaan olisi parasta mennä nukkumaan?

— Silloin kun nukuttaa, eli tavallisesti kello 22-23, sanoo ruotsalaisen Avestan sairaalan unilaboratorion ylilääkäri Hans Wickbom. Ilta- ja yöihmisiä alkaa väsyttää kuitenkin yleensä vasta tuntia tai ehkä useampiakin myöhemmin.

Onko uni sikeämpää johonkin tiettyyn aikaan yöstä?

— Yöunen ensimmäisellä puolikkaalla uni on syvempää. Nukkuminen tapahtuu sykleissä, joissa vuorottelevat kevyt uni, syvä uni ja unennäköjaksot. Normaalisti yhden yön aikana ehtii olla 4-5 sykliä. Kaikenlainen uni on tärkeää, mutta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta syvän unen vaiheen ja unennäkövaiheen oikea suhde on tärkeää.

Sanotaan, että pelkkä lepokin riittää. Pitääkö tämä paikkansa?

— Ei. Lepo ei voi korvata unta, mutta sillä on toki merkitystä rentoutumisen ja lihasten palautumisen kannalta, sanoo Hans Wickbom.

Voiko viikonloppuna ottaa takaisin arkipäivinä kertyviä univelkoja?

— Kyllä, viikon tähtäimellä unen puutetta voi kompensoida nukkumalla lauantaina ja sunnuntaina pitkään. Jo yksi huonosti nukuttu yö saa aivot automaattisesti lisäämään syvää unta seuraavana yönä.

Onko tunti päivänokosia ”arvokkaampaa” kuin tunti yöunta?

— 20-30 minuutin nokoset auttavat palautumaan. Pidemmät päiväunet ja varsinkin myöhempään päivälle jatkuvat unet kuitenkin huonontavat seuraavan yön unta. Pitkillä päiväunilla käydään vain ”varastamassa” unipääomasta.

Kuinka aamuväsymyksestä pääsee eroon?

— Lopettamalla ”torkuttaminen”, syömällä hyvä aamiainen ja kamppailemalla pimeyttä vastaan auringonvalolla tai keinovalolla. Aamuisin kannattaa myös liikkua, kuten pyöräillä työmatka tai käydä kuntosalilla.

Voiko nukkua liikaa?

— Kyllä voi. Liika uni tekee olon entistäkin väsyneemmäksi ja voinnin huonoksi. Suuri unen tarve liittyy yleensä terveysongelmiin ja varsinkin mielenterveyden ongelmiin. Sekä liian vähäisen että liiallisen nukkumisen on tieteellisesti osoitettu liittyvän lisääntyvään sairastavuuteen.
Lähde: LiveLife Marraskuu 2014, sivu 15.

 

 

Someyhteyteni