muu terveys

Vaikka en olekaan kirjoitellut tänne blogiini mitään pitkään aikaan, ei se tarkoita, että olisin ollut toimeton tai peräti sairaana. Olen pakertanut nettimarkkinoinnin parissa suhtkoht pitkiä päiviä saadakseni jotain lisuketta eläkkeeseeni. Se kun on vain noin puolet siitä, mitä kertyisi, jos olisin tehnyt täyden elämäntyön peruskoulun opettajana. Väite, että vähintään 95 prosenttia kaikista joitain muiden tuotteita netissä kauppaavista ei tienaa mitään, on osoittautunut paikkansa pitäväksi. Elän kuitenkin toivossa, että ahkeruus palkitaan.

banner4-a

klikkaa tästä

Eräs venäläinen naapuri antoi minulle kolme ja puoli vuotta sitten tyttökissapennun. Nimesin sen Ninniksi. Kumppanuutemme aikana en ole joulua viettänyt koristellen. Olen näet katsonut tarpeettomaksi ”kiusata” kissaani kuusella, koristeilla ja kynttilöillä. Näin säästyvät omatkin hermot.

ninni

Nyt jouluaikana on tullut telkkarista ohjelmia, jotka antavat tsemppiä oman elämän ponisteluille. Yksi oli miehestä, joka räjähdyksessa oli saanut pahat palovammat 63 prosentin alueelle kehostaan. Parin vuoden aikana tehdyt 60 leikkausta ja kuntoutus olivat saaneet hänet niin hyvään kuntoon, että kykeni läheisten ystäviensä kanssa kapuamaan yli 4000 metrin korkuiselle vuorelle.

snow-984679_640

Eilen tuli dokumentti kahdesta nuoresta miehestä, jotka vaelsivat lumessa, pakkasessa ja myrskyssä yli 2000 kilometriä Etelämantereen laidalta navalle ja takaisin. Voit katsoa ohjelman jälkikäteen osoitteessa Areena.

Kolmas tsemppiä antava dokumentti näytettiin myös eilen. Se oli nimeltään Juoksijat äärirajoilla. Siitä kertoo Ilta-Sanomien TV+ tiivistetysti: ”Vain rohkeimmat juoksuharrastajat yrittävät selvitä vuoden aikana neljästä ääriolosuhteiden ultramaratonista.” Katso ohjelma tästä linkistä Areena.

paperbackstack (1)

Nyt kun on aatto ja pyhät menneet, on aika palata arkeen. Ehkä se tarkoittaa lupauksia vuodelle 2016. Ehkä olisi Sinunkin aika pistää alkuun kokonaisvaltainen elämänremontti. Jos et tiedä miten sen aloittaisit, tutustu osoitteeseen Henkilökohtaiset työkalusi ravinnon, kehon ja mielen remonttiin.

1970-luvun alkupuolella Arnold Schwarzenegger vieraili kehonrakennuksen SM-kisoissa Helsingissä. Minä vähän yli 20-vuotias treenarinalku matkustin Turusta häntä katsomaan. Vaikka oman maamme huippubodaajat olivat kovakuntoisia miehiä, oli Arnold kuitenkin aivan kuin toiselta planeetalta. Näytöksen jälkeen meillä faneilla oli mahdollisuus lähemmin idolimme tavata. Vaihdoin hänen kanssaan muutaman sanan. Siinä kaksi aivan erikokoista miestä puhuivat omalla erikoisella aksentillaan. Käteltiinkin. Sain ison mustavalkoisen kuvan, jossa Arnold poseeraa Kalifornian rannoilla. Kuvan alle hän laittoi reaaliaikaisen signeerauksensa.

Frank Zane voitti kerran Arnoldin, vaikka oli parisenkymmentä kiloa tätä kevyempi. Kehonrakennus on esteettinen laji, jossa pelkkä koko ei ratkaise. Pitää olla myös symmetriaa ja useita muitakin osatekijöitä.

Keijo Reiman vieraili aivan 1970-luvun lopussa Vaasan Sportin kuntosalilla, jossa olin opettajavirkani ohessa ohjaajana. Sovimme, että jossain vaiheessa olisin pari päivää hänen kotonaan Jyväskylässä. Ei mennyt kovin kauan, kun tarjoutui tuohon tilaisuus. Mielestäni ei tule koskaan unohtumaan kuinka sipissä olin hänen kellarissaan tehdyn jalkatreenin jälkeen. Koko kroppa oli turtana muutaman päivän. Hän totesi, että on hyvä, kun on tietoa, mutta se täytyy pistää myös käytäntöön eli treenata kunnolla. Eräässä lehtikirjoituksessa Keijo Reiman kertoi, että kisoissa vaarallisimman haasteen antavat miehet, jotka vaatteet päällä toki ovat kookkaita, mutta joilla on kapoiset kasvot.

1980-luvun alkupuollella Kike Elomaa vieraili salillamme Seinäjoella. Useampi häntä katsomaan tullut ihmetteli Kiken siroa olemusta. He olivat luulleet häntä suuremmaksi, koska oli bodaaja. No, nykyään kehonrakentajanaiset näyttävät aivan toisenlaisilta – syystä jos toisesta.

6 002

1990-luvun loppupuolella satuin asioimaan Turun Hansakorttelissa olleessa pienessä lisäravinnepuodissa samanaikaisesti kuulantyöntäjä Timo Aaltosen kanssa. Koska hänellä oli tuolloin pituutta noin 190 senttiä ja painoa 130 kiloa, ei tyhjää tilaa tuossa putiikissa ollut, vaikka niin minä kuin myyjäkin olimme suhtkoht hoikkia. Kysyin Timolta miksi niin jotkut suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin kuulantyötäjät olivat pahasti läskisiä. Vastaus oli, että kun suuren massan saa liikkeelle kunnolla, niin kuulakin lentää pitkälle. Tottahan tuo oli ja on yhä. En kuitenkaan täysin vieläkään ymmärrä mitä hyötyä on kantaa kehossaan liikapainona läskiä. Lihasmassan kyllä ymmärrän.

Vuonna 1999 maatessani sairaalassa luuydinsyöpäni takia seurailin ympärilläni hääriviä sairaanhoitajattaria. Minä kun olen aina ollut kovasti kiinnostunut naisista, mikä ominaisuus pysyy yllä, vaikka olisi miltei kuolemaa tekemässä. Huomasin, että yhdellä heistä oli erityisen mallikkaat pohkeet. Tiedustelin häneltä oliko kenties juoksutaustaa. Olihan sitä. Hän oli ollut aikaisemmin pikajuoksija, mutta oli lopettanut kun oli omasta mielestään liian lyhyt.

Joillain ihmisillä on tapana keksiä tekosyitä ja toisilla sensijaan kompensoida puutteensa. Aikoinaan Voitto Helsten totesi ”tärkeintä on, että jalat ulottuvat maahan asti”. Vaikka hän ei ollut pitkä, oli hän omaa luokkaansa kaikilla sileän pikamatkoilla – niin hyvä, että hänellä on vieläkin Varsinais-Suomen piiriennätys 400 metrillä. Se on 1950-luvulta.

PNStadion 002

Yleisurheilun MM-kisoissa tänä vuonna nähtiin selvästi, että koko ei pelkästään ratkaise. On lyhyitä naispikajuoksijoita kuten Shelly-Ann Fraser-Pryce (152 cm) ja pitkiä kuten Dafne Schippers (179 cm).

Kiekonheittoa on pidetty pitkien ihmisten lajina. Silti Denia Caballero on vain 175 cm, mikä on 10-15 senttiä vähemmän kuin muilla huippunaisilla tuossa lajissa.

Childhood-obesity

Olen sitä mieltä, että jokaisen meistä olisi hyvä olla optimaalisessa rasvaprosentissa. Se on kilpaurheilijamiehillä 5-10 ja -naisilla 10-15. Meidän muiden, ei kilpaurheilijoiden, optimaalinen rasvalukema on miehillä 10-15 ja naisilla 15-25%. Toki vielä tärkeämpää on olla terve, on sitten hieman ali- tai ylipainoinen.

Kuten koosta puhuttaessa seksin suhteen, niin myös kropan pituudessa tai painossa, on tärkeintä miten sitä osaa käyttää.

 

Suun terveydellä on merkitystä koko kehon hyvinvoinnille. Hammaslääkäri Tiina Ranne muistuttaa hampaiden hyvän kotihoidon sekä säännöllisten tarkastusten merkityksestä.

Suurella osalla suomalaisista hampaat ovat hyvässä kunnossa, mutta varsinkin nuorten napostelutavat ovat riski suun terveydelle.

– Meillä on ikäryhmiä, joihin terveysvalistus ja säännöllinen hammashuolto ovat tehonneet hienosti, hammaslääkäri Tiina Ranne sanoo.

– Ikävä kyllä varhaisnuoret ja nuoret aikuiset juovat paljon hiilihapollisia ja sokeria sisältäviä juomia sekä syövät jättipusseittain karkkia.

Jatkuva napostelu altistaa hampaat reikiintymiselle. Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokailuajat suojaavat hampaita.

Kotihoito on tärkeintä

Hampaiden harjaus fluorihammastahnalla aamuin illoin, hammasvälien puhdistaminen sekä ksylitolituotteiden päivittäinen käyttö pitävät hampaiston hyvässä kunnossa.

– On hyvä käydä säännöllisesti tarkastuksessa. Tärkeintä on kuitenkin se, miten hoitaa hampaita tarkastusten välillä kotona.

– Terveelläkin ihmisellä on suussaan miljoonia bakteereja ja viruksia. Suun voidessa hyvin ne eivät kuitenkaan aiheuta ongelmia. Jos taas suu on tulehtunut ja hoitamaton, nämä muutoin harmittomat mikrobit voivat kulkeutua muualle elimistöön ja heikentää potilaan yleiskuntoa. Säännöllisen hammashoidon merkitys korostuu silloin, jos henkilöllä on jokin perussairaus, Tiina Ranne sanoo.

Ientaskusta on suora yhteys verenkiertoon.

— On tärkeää, että hampaiden ohella ikenistä pidetään hyvää huolta. Terveessä suussa puolustusmekanismit toimivat hyvin.

Hammastarkastukseen noin vuoden välein
 
Hammaslääkärissä tulisi käydä noin vuoden välein. Ranne kuitenkin korostaa, että tarkastusväli muokataan potilaan hoidontarpeen mukaan.

— Tihentyneet hoitovälit liittyvät yleensä potilaan terveydentilaan ja suun erityistarpeisiin.

Vinkit hampaiden kotihoitoon

  • Puhdista hampaat harjamalla kahdesti päivässä
  • Käytä fluorihammastahnaa.
  • Puhdista hampaiden välit langalla, hammastikulla tai hammasväliharjalla.
  • Syö ksylitolituotteita päivittäin.
  • Vaihda hammasharja uuteen n. 3 kk välein.

Haaveena kauniimpi hymy?

Esteettisen hammashoidon avulla muokataan hampaiden asento-, muoto- ja värivirheitä. Hampaita voidaan korjata proteettisesti esimerkiksi keraamisilla laminaateilla, kruunuilla ja silloilla sekä oikomis- tai valkaisuhoidolla.

— Hoitoon hakeudutaan useimmiten silloin, kun hampaissa on itseä häiritseviä ominaisuuksia. Esimerkiksi asentovirheet, suuret hammasvälit ja hampaiden koko voivat olla sellaisia asioita. Monet tulevat vastaanotolle myös valkaisemaan värjäytymiä. Erilaisista hoidoista kannattaa kysyä omalta suuhygienistiltä tai hammaslääkäriltä, Hammas NEO:n suuhygienisti Anne Mahnala sanoo.

Lähde: NEO 1/2015, sivut12-13.

Tohtori Matti Tolonen kirjoittaa 3. tammikuuta päivitetyissä terveysuutisissaan muun muassa seuraavaa:

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on saada tyypin 2 diabeetikot ajattelemaan ja keskustelemaan lääkityksestä, ruokavaliosta, liikunnasta ja ravintolisistä. Kaikki diabeetikot ja varsinkaan lääkärit eivät ehkä pidä tästä kirjoituksesta, koska osoitan siinä kuinka hataralla pohjalla diabeteksen lääkehoito on. Pelkkä verensokerin hallinta ei ehkäise sydänkohtauksia, aivohalvauksia, silmä-, hermo- ja munuaisvaurioita, vaikka lääkärit ja potilaat on saatu niin uskomaan. Tyypin 2 diabetes ei ehkä olekaan parantumaton sairaus. Sen hoidossa tulee ehkäistä ja vaimentaa hapetusstressiä ja kroonista matala-asteista tulehdusta. Siinä auttavat vhh-ruokavalio ja monet ravintolisät.

Suomen Diabetesliitto on lääketeollisuuden “yhteistyökumppani”. Se tarkoittaa suomeksi sitä, että lääketeollisuus sponsoroi Diabetesliittoa ja kouluttaa sen lukuun toimivat diabeteshoitajat. Muutama vuosi sitten kuuntelin ja katselin erään diabeteshoitajan esitelmän, jossa ei puhuttu sanaakaan ruokavaliosta eikä ravintolisistä. Lääkkeistä sitäkin enemmän, tyypin 2 diabeetikoille suositeltiin insuliinipistoksia. Esitelmöitsijän jokaisen kalvon alanurkassa oli logo Sanofi-Aventis. Se oli siis tehnyt esitelmän valmiiksi diabeteshoitajille. Suomen ja muidenkin maiden diabetesliitot on perustettu lääketeollisuuden käsikassaroiksi, joiden tarkoitus on edistää lääkkeiden myyntiä, ei parantaa taudin ennustetta.

Lääketeollisuus on lahjonut vaikutusvaltaiset diabeteslääkärit edistämään lääkkeiden menekkiä. Siksi he vastustavat vhh-ruokavaliota ja ravintolisiä väittämällä, ettei niitä ole tutkittu eikä niistä ole hyötyä. Katsotaanpa, onko viime vuosien aikana lanseeratuista 30 uudesta diabeteslääkkeestä todellista hyötyä ja ovatko ne turvallisia vai vaarallisia.

Lue koko artikkeli ositteessa tritolonen.fi

Amerikkalainen tohtori Robert Atkins oli oikeassa jo 45 vuotta sitten. Hän alkoi suositella vähähiilihydraattista (vhh) ruokavaliota vähärasvaisen sijasta, mutta lääkärikunta ja etenkin ravitsemustieteilijät mollasivat häntä humpuukimaakariksi. Ravitsemus- ja lääketieteet vannoivat vähärasvaisen nimiin. Vastaavanlaisen kohtalon koki englantilainen ravitsemustieteen professori John Yudkin, joka esitti jo yli 60 vuotta sitten, että sokeri (hiilihydraatit) ovat terveydelle vaarallisia, ei rasva. Rasvakammoa lietsovien kanta kuitenkin voitti, ja vasta nyt, kuolemansa jälkeen, Atkins ja Yudkin saavat osakseen ansaitsemansa kunnian. Uusi satunnaistettu vuoden mittainen tutkimus vahvistaa, että vhh-ruokavalio laihduttaa ja suojaa sydäntä vähärasvaista tehokkaammin. Tutkimusta rahoitti Yhdysvaltain terveysvirasto National Institutes of Health (NIH) ja raportin julkaisi tänään sisätautilääkäreiden ammattilehti Annals of Internal Medicine.

Tutkimukseen osallistui 148 lihavaa ihmistä, keski-iältään 47 vuotta ja painoindeksiltään 35 kg/m2. Yli 85 % oli naisia, puolet heistä valkoihoisia, puolet mustia. Koehenkilöillä oli lihavuuden takia suurentunut sydäntaudin riski. Hanke toteutettiin Tulanen yliopistossa New Orleansissa epidemiologian apulaisprofessori Lydia Bazzanon johdolla.

Vhh-dieetillä olleet ihmiset vähensivät hiilihydraattien syöntiään noin 75 %. He laihtuivat vuodessa keskimäärin 5,3 kg, kun vähärasvaisella ruokavaliolla olleet laihtuivat keskimäärin vain 1,8 kg. Vhh-ruokavalio lisäsi seerumin ”hyvää” HDL-kolesterolia (mustilla vielä enemmän kuin valkoihoisilla). Kummankin ruokavalion kalorimäärät olivat samat.

Kokeen alkaessa kenelläkään tutkituista ei ollut diabetesta, sydän- tai verisuonitautia eikä munuaissairautta eikä kukaan nauttinut laihdutuslääkkeitä. Vhh-dieetti sisälsi alle 40 g hiilihydraatteja päivässä, mikä vastaa kahden leipäviipaleen hiilihydraattimäärää. Vähärasvaisessa ruokavaliossa alle 30 % energiasta tuli rasvasta (josta alle 7 % tyydytettyä rasvaa) ja 55 % hiilihydraateista. Vähärasvaisessa ruokavaliossa oli keskimäärin 200 g hiilihydraatteja. Ravitsemusterapeutti antoi kummallekin ryhmälle yksityiskohtaista neuvontaa kerran viikossa ensimmäisen kuukauden aikana ja sen jälkeen vielä pienryhmissä vaikutusjakson kestäessä. Koehenkilöt täyttivät 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua ravitsemustaan koskevan 12 tunnin kyselylomakkeen, jolla oli tarkoitus varmistaa osallistujien sitoutuminen ohjeisiin.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan osoitteessa: tritolonen.fi

 

 

IMG_8251

D-VITAMIINI

Viime vuosina on julkaistu lukuisia tutkimuksia D-vitamiinista. Se edistää esimerkiksi immuunijärjestelmän toimintaa ja sillä on positiivisia vaikutuksia myös lihasten ja hampaiden hyvinvointiin. Kesäisen auringonpaisteen lisäksi saamme D-vitamiinia rasvaisesta kalasta, kuten makrillista ja lohesta. Myös maidossa ja kananmunissa on jonkin verran D-vitamiinia.

Vinkki: Syö säännöllisesti makrillia, silliä, sardiineja tai lohta eri muodoissa.

MAITOHAPPOBAKTEERIT

Yli 70 prosenttia immuunijärjestelmästämme sijoittuu mahalaukkuun ja suolistoon. Siksi probiooteilla ja suolistoystävällisillä bakteereilla on suuri merkitys terveydelle. Bakteereja voidaan kutsua probiooteiksi silloin, kun niiden vaikutus suoliston bakteeriflooraan on selkeästi osoitettu. Probioottien tulee myös selvitä hengissä koko matka lautaselta suolistoon asti. Probiootteja on maitotuotteissa, hedelmäjuomissa, hapatetuissa vihanneksissa ja maitohappopitoisessa herassa, kuten Molkosanissa.

Vinkki: Syö joka päivä jotakin hyviä bakteereita sisältävää!

BEETAGLUKAANIT

Kaura sisältää paljon beetaglukaaneja, jotka ovat vesiliukoisia kuituja. Ne laskevat koleste-roliarvoa, tasaavat verensokeria ja ovat sydänystävällisiä. Norjassa beetaglukaaneihin liittyvää tutkimusta on tehty 30 vuoden ajan. Uusi tutkimus on osoittanut, että beetaglukaanien säännöllinen nauttiminen vähentää influenssaan sairastumisen riskiä. Beetaglukaaneja voi ostaa myös ravintolisänä.

Vinkki: Syö kaurapuuroa tai kauraryynejä päivittäin!

ALLISIINI

Valkosipulia on käytetty lääkintään yli tuhannen vuoden ajan. Se sisältää allisiinia eli rikkiyhdistettä, joka suojaa kasvia tuholaisilta. Valkosipulia syövälle ihmiselle allisiinilla on antiseptinen vaikutus. Brittitutkimuksen mukaan valkosipuliuutetta 12 viikon ajan nauttineilla henkilöillä oli 60 prosenttia alhaisempi vilustumisen riski kuin kontrolliryhmässä olleilla henkilöillä.

Vinkki: Valkosipulia voi syödä myös tablettimuodossa ilman jälkihajua.

SINKKI

Sinkki on yksi tärkeimmistä ravintoaineistamme ja se vaikuttaa kehoomme monin eri tavoin. Se esimerkiksi edesauttaa immuunijärjestelmämme normaalia toimintaa. Sinkki imeytyy suolistossa huonosti, mikä vaikeuttaa sen riittävää saantia. Paras sinkin lähde on liha, mutta myös siipikarja ja maitotuotteet sisältävät sinkkiä.

Vinkki: Jos et syö lihaa, saat sinkkiä täysjyväviljasta, pähkinöistä ja siemenistä.

SELEENI

Seleeni on kivennäisaine, jota saamme ravinnostamme harvoin riittävästi. Sinkin tapaan myös seleeni vaikuttaa kehoon monella tavoin ja parantaa immuunijärjestelmän toimintaa. Kaikki äyriäiset sisältävät paljon sinkkiä ja seleeniä, joten niitä kannattaa syödä usein. Seleeniä on myös sisäelimissä, siipikarjan lihassa ja pähkinöissä.

Vinkki: Syö äyriäisiä ja pähkinöitä useita kertoja viikossa.

L-TEANIINI

L-teaniini on aminohappo, joka edesauttaa kehon luonnollisen interferoni-proteiinin muodostumista. Interferoni puolustaa soluja virusten hyökkäyksiltä. L-teaniinia on teessä, joten juo teetä pari kuppia päivässä. Teessä on myös runsaasti flavonoideja.

Vinkki: Juo pari kuppia teetä päivässä.

VITAMIINIT JA KIVENNÄISAINEET

Hedelmät ja vihannekset ovat täynnä tärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita ja ravintokuituja. Keskeisimpiä näistä ovat betakaroteeni, C-vitamiini, B-vitamiinit ja mineraalit, kuten kalsium ja rauta. Lykopeeni antaa punaisen värin tomaateille, paprikalle ja vesimelonille, ja roosan värin greipille. Tummanvihreissä vihanneksissa, kuten parsakaalissa, viherkaalissa ja pinaatissa, on superhyödyllistä karoteenia. Valitettavasti syömme vihanneksia ja hedelmiä aivan liian vähän suosituksiin nähden.

Vinkki: Jos et syö 5-6 annosta hedelmiä ja vihanneksia päivässä, on paikallaan nauttia muutamia lisäravinteita.

Lähde: LiveLife Marraskuu 2014, sivu 12.

Someyhteyteni